Dieselmoottori käyntiin – miten herätellä hidas hevonen?

Teksti: Sofia Manninen

Hevoseni Art on täydellinen amatöörihevonen: se on rauhallinen, järkevä ja riittävän hidas liikkeissään. Toki osaa hänkin vinkata silmää ja askarrella omiaan, mutta lähtökohtaisesti hän on leppoinen kaveri. Toisaalta Art on myös sen verran fiksu, ettei se turhaa mieti mistä aita on matalin vaan kävelee lähimmästä portista – miksi turhaan rehkiä, jos tarjolla on helpompikin tapa.

Radalla usein ongelmaksi meille koituu rytmin katoaminen ja liian hidas laukka. On vaikea päästä perille esteelle, jos laukka ei esimerkiksi pyöri rehellisesti kaarteen läpi. Kun päälle lisätään vielä helteen tuoma väsymys, on kuvio valmis.

Miten toimin dieselhevoseni kanssa radalla?

Art syttyy luonnostaan viimeistään odottavana ratsukkona. Verryttelyssä se on fiksu ja oma hidas itsensä, mutta radalla se haluaa esiintyä ja mennä. Hyvin koulutettuna kaverina se kyllä tietää, mitä siltä odotetaan. Olosuhteet siis hoitavat alkukipinän usein puolestani.

Verryttelyssä laukkaan paljon eteen ja ravaan isosti. En ajattele alkuun muuta kuin kaasua ja riittävää eteenpäinpyrkimystä. On mahdotonta lyhentää laukkaa, jos se ei alun alkaenkaan pyöri. Vaikka hitaan hevosen kanssa minulla on tunne, että haluan heittää ohjan pois, pidän koko ajan tuntuman hevosen suuhun. Lisäksi yritän olla nopea apujen kanssa ja välttää puristamista. Hevosen pitää liikkua itse aktiivisesti ilman että joudun pyytämään jokaista askelta. Helpommin sanottu kuin tehty!

Laadukas laukka

Jos hevonen rikkoo laukasta raville, ratsastan ravin ensin laadukkaaksi ja kootuksi ennen uutta nostoa – en halua tehdä uutta virhettä ja räiskäistä takaisin laukkaan Vermon takasuoran kautta, vaan tehdä laadukkaan noston. Tämän pidän mielessä kaikessa treenissä myös kotona, kun treenaamme askellajien kokoamista ja virhe tapahtuu ja hevonen rikkoo. Virhettä ei kannata jatkaa, vaan pysäyttää tilanne ja aloittaa alusta laadukkaan ravin kautta.

Kun pääsen radalle odottavaksi ratsukoksi, laukkaan niin isosti eteen, että valmentajani sanoin ”pitää vähän hirvittää”. Onneksi Espanjan ulkokentät ovat sen verran isoja, että minulla on tilaa laukata. En koskaan ennen rataa pyöritä hevosta voltilla, etten vahingossa tapa laukkaa. Sanottakoon, että tällä taktiikalla jokaisen radan ensimmäiset 3 estettä ovat menneet aina tosi kivasti ja olen päässyt ykkösestä alkaen hyvin perille.

Yritän olla jäämättä passiiviseksi seisomaan jalustimille ja sen sijaan istua esteiden välissä ja työstää hevosta. Huolelliset reitit antavat aikaa ja tilaa organisoitua keskellä rataa ja ovat yksinkertaisin tapa parantaa radan ratsastamista.

Tärkeä tankkaus

Huolehtimalla Artin ravinnosta ja sitä kautta jaksamisesta. Koska helle vie mehut nohevammastakin kaverista, on dieseleiden kohdalla ekstratankkaus tärkeää. Hikoillessa hevonen menettää suolojen (natriumkloridi) lisäksi esimerkiksi kalsiumia ja kaliumia. Siksi veteen kannattaa lisätä hikitreenin jälkeen vähintään suolaa, mutta paras ratkaisu mielestäni on usein elektrolyyttivalmiste, sillä se turvaa myös muiden kuin suolojen puutostilan.

Art juo hyvin ja sen elektrolyyttitasapainosta pidetään huolta Equistron Elytaan-elektrolyytillä. Elytaan tukee hevosen energia-aineenvaihduntaa ja se on pullollaan tärkeitä aineita hevosen energia-aineenvaihdunnalle. Minulle on tärkeää, että käyttämissäni tuotteissa mainoslauseiden tukena on laadukas ainesosaluettelo, joka on Elytaanissa vertaansa vailla.

Hitaat hevoset sopivat kuitenkin käteeni paremmin kuin nopeat taskuraketit ja siksi minusta on niin kivaa tehdä yhdessä Artin kanssa töitä. Olen oppinut Espanjassa valtavasti tällaisen dieselmoottorin sielun maailmasta ja yrityksen ja erehdyksen kautta takataskuun on jäänyt hyviä toimintatapoja.

Tsemppiä kisoihin – muistakaa huolehtia heppojen juomisesta ja elektrolyyttitasapainosta myös ilmojen viilentyessä!