Kavion sisällä kulkee tiheä verisuoniverkosto, joka takaa terveeseen kavioon tasaisen verenvirtauksen. Mutta mitä kaviossa tapahtuu, jos verenkierto heikkenee? Ja miten hevosen kavioverenkiertoon voi vaikuttaa?
Lue myös: Hevosen nivelten hyvinvointi – Miten pitää hevosen nivelet kunnossa?
Horses First -yrityksen kengitysseppä Caroline Kempf ja yrityksen tuotekehityksestä vastaava diplomi-insinööri Jussi Hurmola tekevät sairaskengityksiä Hyvinkään ja Viikin hevossairaaloissa. Työssään Caroline ja Jussi kohtaavat eri asteisia hevosen kavioiden verenkiertohäiriöitä, joita he pyrkivät modernin kengityksen keinoin korjaamaan.
Ohuet anturat aiheuttavat kavioverenkierron ongelmia
”Ohuet anturat ja väärät kavioasennot altistavat kaviot verenkiertohäiriöille – ja ne ovat myös yleisimmät ongelmat, joihin me työssämme törmäämme”, Hurmola kertoo.
Jos antura menee liian ohueksi, kavioluu kipeytyy, eikä veri pääse kiertämään kunnolla, koska verisuonisto painuu kasaan ja jää kovan kavioluun ja maan väliin.
Väärillä kavioasennoilla on väliä
Kavio altistuu verenkiertohäiriöille, jos kavioluu on taakse- tai eteenpäin taittunut tai se on mediolateraalisesti eli sivuttaissuunnassa vino.
”Venogrammi- eli verenkiertotutkimusten mukaan kolmen asteen muutos kavion kulmassa vaikuttaa radikaalisti kavion verenkiertoon”, Hurmola toteaa. Hurmolan mukaan tämä muutos ei suoraan vahingoita hevosta, mutta pitkällä aikavälillä sillä on negatiivisia vaikutuksia kavion ja alaraajan toimintaan.
Dramaattisia verenkiertohäiriöitä
Kavion verenkierto voi myös häiriintyä, jos hevonen seisoo koko ajan yhdellä jalalla vastakkaisen jalan ollessa kipeä, sillä normaalisti hevonen liikuttaa verta ja nesteitä alaraajoissa vaihtelemalla pikkuhiljaa painoa jalalta toiselle seistessään esimerkiksi karsinassa.
”Tällöin seurauksena voi pahimmillaan olla niin kutsuttu tukijalan kaviokuume – jolloin puhutaan jo dramaattisista verenkiertohäiriöistä”, Kempf toteaa.
Viime talven paukkupakkaset aiheuttivat myös vaikeita verenkiertohäiriöitä muutamille Carolinen ja Jussin asiakashevosille, joilla oli jo entuudestaan kavioiden verenkierto heikentynyt.
Paiseet voivat olla merkki kavion verenkiertohäiriöistä
Toistuvat kaviopaiseetkin voivat olla merkki kavioverenkierron häiriöistä.
”Kun veri ei kierrä kunnolla, kavion immuunipuolustus heikkenee ja anturan tai valkoviivan pienistä rakosista nousseet bakteerit pääsevät helpommin lisääntymään ja tekemään tuhojaan”, Kempf valottaa.
Kempfin mukaan paiseet tai sädemätä saadaan yleensä aisoihin siinä vaiheessa, kun verenkierto saadaan palautettua alueelle ja hevosen oma immuunipuolustus pystyy pysäyttämään bakteerikasvun.
Ongelmien ennakointi on kaiken A ja O
Mitä aiemmin kavioiden verenkiertohäiriöihin puututaan, sitä tehokkaammin pystytään estämään niiden aiheuttamia pysyviä vaurioita.
”Me voimme kengityksen keinoin joko lisäämällä asioita tai leikkaamalla niitä pois muuttaa kavion biomekaniikkaa niin, että verellä on paremmin tilaa kiertää kavioissa”, Hurmola selventää.
”Näin voidaan parhaassa tapauksessa ennaltaehkäistä ongelmia ennen kuin alaraajoissa alkaa näkyä radiologisia, peruuttamattomia muutoksia”, Hurmola jatkaa.
Kun verenkierto elpyy
Ohutanturaisten hevosten kohdalla voi vaikuttaa siltä, että kavio ei kasva, vaikka todellisuudessa kavio kasvaa ruununrajalta normaalisti, mutta samaan aikaan se rusentuu maan rajapinnasta, koska veri ei pääse kiertämään kunnolla kavioluun alla olevassa isossa verisuonistossa.
”Yksi selkeä merkki verenkierron elpymisestä on, kun kavio alkaa kasvamaan, eikä enää murru alaosastaan”, Kempf toteaa.
Lue myös: Kavion verenkierrosta ja kaviokuumeesta
Näin voit vaikuttaa hevosesi kavioverenkiertoon
Liike
”Tutkimusten mukaan alaraajoissa ja kavioissa virtaa yhtä paljon verta kuin aivoissa, ja niin hevosen yläraajan lihasten liike kuin alaraajojen luiden liike edesauttavat tätä virtausta”, Hurmola kertoo. Liike siis kierrättää verta ja nesteitä alaraajoissa – ja usein nähdäänkin, että jalkojen pieniä turvotuksia voidaan hoitaa jo sillä, kun hevonen lähtee liikkeelle ja imusuonisto aktivoituu.
Vahva antura on kaiken perusta
Amerikkalainen eläinlääkäri ja kengittäjä Ric Redden on tutkinut paljon kavioverenkiertoa venogrammien avulla. Hänen tutkimustensa mukaan kavioluun suojana tulisi olla 15 millimetriä paksu antura, josta 10 milliä on verisuonistoa ja 5 milliä on anturan pohjassa olevaa keratinoitua suojakerrosta.
”Kun antura on riittävän paksu, verenkierto pääsee toimimaan häiriöttä, hevonen liikkuu rennosti ja etukavio tulee tasaisesti – ei kavion kärki edellä – alas”, Hurmola toteaa.
Anturan paksuutta voi testata kotikonstein painamalla kaviota peukalolla säteen kärjen etupuolelta. Jos antura antaa periksi, se on liian ohut, eikä verenkierto pääse toimimaan optimisti.
Ratkaisu on sädetukipohjallinen
Jos hevosella on liian ohut antura, on ratkaisu Kempfin mukaan elastinen sädetukipohjallinen, jossa on oikein valittu ja oikein asennettu täyte sisällä. ”Rautakenkäisen, ohutanturaisen kavion verenkierto on huomattavasti huonompi kuin pohjallisella suojatun, sädeaktivoidun kavion, sillä sädetukipohjallinen aktivoi sädettä ja suojaa kaviota niin, että se pystyy kasvattamaan anturaa, jolloin verisuonisto saa riittävästi tilaa toimiakseen”, Kempf jatkaa.
Suora sen olla pitää
Venogrammitutkimusten mukaan kavion verenkierto pääsee toimimaan paremmin, kun varvasakseli on suora ja kavio on sivuttaissuunnassa suora. ”Oli varvasakseli millainen tahansa, sen voi biomekaanisin kengityksen keinoin suoristaa, kunhan varvasakselin asento on ensin todennettu röntgenkuvalla”, Hurmola toteaa.
Akuuteissa ongelmissa röntgenkuvat otetaan ennen kengitystä, mutta ennaltaehkäisevissä tilanteissa ne kannattaa Kempfin ja Hurmolan mukaan ottaa heti kengityksen jälkeen, sillä silloin kengityksellä saavutettu asento on parhaiten nähtävissä ja sen voi ottaa huomioon myös seuraavassa kengityksessä.