Kilpirauhasen liikatoiminta on kissan yleisin sisäerityssairaus.
Kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormonia (tyroksiini), jota elimistö tarvitsee normaalin aineenvaihdunnan ylläpitoon. Kilpirauhashormonin liikaeritys johtaa aineenvaihdunnan nopeutumiseen ja lisääntyneeseen energian kulutukseen. Kissa yrittää syödä enemmän, mutta laihtuu.
Kaksiosainen kilpirauhanen sijaitsee henkitorven yläosan ympärillä kissan kaulalla. Kilpirauhasen liikatoiminnassa rauhasen molemmat lohkot ovat yleensä suurentuneet, mikä voidaan tuntea sormin kokeiltaessa. Rauhasten suureneminen aiheutuu yleensä hyvänlaatuisesta kilpirauhaskudoksen liikakasvusta tai rauhaskudoksen kasvaimesta (adenooma). Yleisimmin sairastuvat kissat ovat yli 10 vuoden ikäisiä. Syytä liikatoiminnan kehittymiseen ei vielä tunneta, mutta joidenkin ympäristötekijöiden ja kissan sairaudelle altistavan perimän on epäilty yhdessä vaikuttavan sairauden syntyyn.
Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet:
Laihtuminen hyvästä ruokahalusta huolimatta (harvoissa tapauksissa ruokahaluttomuus)
Rauhattomuus, levottomuus (harvoissa tapauksissa väsymys)
Runsastunut juominen ja virtsaaminen
Oksentelu, ripuli
Heikkolaatuinen turkki, karvattomat alueet
Nopea pulssi
Lisääntynyt ääntely (maukuminen ja mouruaminen)
Kilpirauhashormonin korkea pitoisuus elimistössä vaikuttaa myös sydämen toimintaan rasittaen sydäntä ja nostaen verenpainetta. Tämä voi johtaa sydänlihaksen paksunemiseen ja sydämen toiminnan heikkenemiseen. Pitkään jatkunut hoitamaton korkea verenpaine voi vaurioittaa silmän verkkokalvoa ja rasittaa myös munuaisia. Iäkkäillä kissoilla on usein munuaisten toiminnanvajaus, joka voi esiintyä samanaikaisesti kilpirauhasen liikatoiminnan kanssa. Tällöin munuaisongelmat saattavat tulla esiin vasta, kun kilpirauhasen liikatoiminta on hoidettu.
Liikatoiminnan hoito
Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa usealla tavalla, joista päivittäinen kilpirauhasen toimintaa hillitsevä lääkitys on yleisimmin käytetty. Anna kissallesi määrätty lääkitys säännöl-lisesti eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Lääkityksen vaikutuksia seurataan ensimmäisen kerran 3 viikon kuluttua sen aloittamisesta, jolloin kissalle varataan ensimmäinen kontrolliaika. Seuraavat kontrollit ovat 6, 10 ja 20 viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta ja sen jälkeen 3-6 kk välein. Lääkitys ei paranna kilpirauhasen liikatoimintaa, mutta pitää sairauden oireet kurissa.
Muita hoitovaihtoehtoja ovat kilpirauhaskudoksen poistoleikkaus ja radiojodihoito. Kissan ruokavaliolla voidaan myös vaikuttaa kilpirauhasen toimintaa hillitsevästi (vähän jodia sisältävä ruoka). Kysy lisää kilpirauhasen liikatoiminnan hoidosta eläinlääkäriltäsi.