Antibioottiresistenssi - Suomalainen utaretulehdusosaaminen on yhteistyön menestystarina
Pohjoismaissa, ja erityisesti Suomessa, on jo vuosikymmeniä oltu edelläkävijöitä utaretulehduksen vastuullisessa antibioottihoidossa ja suunnitelmallisessa ennaltaehkäisyssä. Nyt myös muun maitoa tuottavan maailman aito kiinnostus tätä osaamista kohtaan on heräämässä.
Euroopan Unioni on ottanut keskeiseksi tavoitteekseen kehittää elintarviketuotantoa kestävämpään suuntaan. Merkittävimpänä toimena tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio sitoutunut puolittamaan antibioottien käytön eläintuotannossa vuoteen 2030 mennessä(verrattuna vuoden 2018 lähtötasoon). EU:n eläinlääkeasetus, jonka soveltaminen alkoi vuoden 2022 alussa, on laadittu työkaluksi tämän lupauksen lunastamiseen. Asetus mm. kieltää antibioottien ennaltaehkäisevän käytön eläimillä, ja velvoittaa jäsenvaltiot keräämään ja raportoimaan tiedot antibioottien käyttömääristä eläinlajikohtaisesti. Se myös lopettaa tiettyjen antibioottien käytön eläimillä kokonaan.
Maidontuotannossa eniten antibiootteja kuluu utaretulehduksen eli mastiitin hoitoon. Näin ollen mastiitin antibioottihoitokäytäntöjen muuttaminen kestävämpään ja perustellumpaan suuntaan on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Utaretulehdushoidon edelläkävijänä antibioottiresistenssiä vastaan
Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä antibioottien vastuullisessa käytössä jo pitkään. Mutta Suomi on luultavasti ollut kaikkein edistyksellisin maa nimenomaan utaretulehduksen kestävässä hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Helsingin Yliopiston tutkijat ovat pioneereina jo viime vuosituhannen puolella laatineet mastiitin hoitoon aikaansa edellä olevan suosituksen, joka edelleen uudemmankin tiedon valossa on tieteellisesti perusteltu. Eläinten, ympäristön ja ihmisten yhteisen terveyden kannalta vastuullinen, ja silti yksittäisen potilaan hoidossa vähintään yhtä tehokas, kuin aiemmin käytössä olleet mm. mikrobilääkeresistenssin kannalta arveluttavat hoitokäytännöt. Tämä suositus on myös, luultavasti tehokkaammin kuin missään muualla, jalkautettu käytäntöön maitotiloilla. Suomalainen meijeriteollisuus on osaltaan mahdollistanut suosituksen toteuttamista tarjoamalla kotimaisille tuottajille edullisen ja toimivan utaretulehdusnäytteiden analysointipalvelun.
Myös Vetcare on olennainen osa Suomen menestystarinaa. Vetcare on syntynyt tarpeesta tuoda markkinoille ja kehittää suomalaisten hoitosuositusten mukaisia lääkevalmisteita. Vetcaren ensimmäisiä tuotekehitysprojekteja on ollut Carepen -intramammaari. Tuote piti itse kehittää, koska maailmalta ei löytynyt suomalaisia edistyksellisiä hoitosuosituksia vastaavaa kapeakirjoista utaretulehduksen paikallishoitoon tarkoitettua antibioottivalmistetta. Myöhemmin Vetcare on myös ollut ensimmäisenä toimijana Suomessa tuomassa PCR-menetelmää laajempaan kaupalliseen käyttöön mastiittidiagnostiikassa. Tästä on jo 15 vuotta. Sittemmin, menetelmän todistettua etunsa ja käyttökelpoisuutensa laajamittaisessa arkisessa käytössä, meijeriteollisuus on päivittänyt tuottajilleen tarjoamansa analyysipalvelun PCR-pohjaiseksi. Nykyään Suomi on kiistaton PCR-pohjaisen mastiittidiagnostiikan asiantuntija ja pioneeri, jonka kokemuksia ja osaamista muualla arvostetaan.
Mastiittitilanteen hyvä hallinta ja tilakohtaisen ennaltaehkäisystrategian laatiminen edellyttää kattavaa tietoa karjassa esiintyvistä mastiitin aiheuttajamikrobeista. Erinomainen maitonäyteanalytiikkamme ja tuottajien vakiintuneet hyvät näytteenottokäytännöt mahdollistavat tämän. Tämä tieto tulee myös olla tilan eläinlääkärin käytettävissä, jotta sen perusteella on mahdollista laatia utareterveyden parantamiseen tähtääviä suunnitelmia ja suositella toimenpiteitä. Myös tämän tiedon hallinnassa ja käsittelyssä olemme muuta maailmaa edellä. Suomalaiset eläinterveydenhuollon järjestelmät keräävät ja yhdistävät tietoa useista lähteistä, ja tuovat sen käyttökelpoisessa muodossa hoitavan eläinlääkärin käyttöön. Tällainen eri toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistama useiden eri tietojärjestelmien välinen integraatio ja tietojen näppärä käytettävyys arjen työssä kuulostaa ulkomaisesta kollegasta science fictionilta.
Suomen matka mastiitin mallimaaksi on ennen kaikkea yhteistyön sankaritarina. Tutkijoilla on ollut visio, jota eläinlääkärit, tuottajat, meijeri- ja eläinlääketeollisuus ovat omilla toimillaan tukeneet. Vetcare on ylpeä ollessaan osa tätä tarinaa.
Kiinnostus utaretulehdushoidon osaamistamme kohtaan kasvussa
Vaikka pohjoismaista vastuullista mastiitti- ja antibioottipolitiikkaa on ehkä aiemminkin tietynlaisena kuriositeettina arvostettu, sitä ei ole pidetty alkuunkaan realistisena mallina missään muualla toteutettavaksi. Nyt tilanne on selvästi muuttumassa. EU:n uudet lainsäädäntöön kirjatut vaatimukset kestävämmästä antibioottien käytöstä eläintuotannossa ovat herättäneet muutkin valtiot, ja myös kansainvälisen eläinlääketeollisuuden, kiinnostumaan pohjoismaisemmista toimintatavoista. Tämä kävi ilmi elokuussa 2024 National Mastitis Councilin Regional Meetingissä Gentissä. Vetcare osallistui kongressiin Boehringer Ingelheimin kumppanina. Boehringer Ingelheim toimii Vetcaren kapeakirjoisen intrammammaarivalmisteen Carepenin jakelijana suuressa osassa Eurooppaa (jossa sen paikallinen tuotenimi on Ubropen).
Vetcare matkusti kongressiin professori Päivi Rajala-Schulztin kanssa. Päivi osallistui Boehringer Ingelheimin järjestämään kolmituntiseen ’The great mastitis debate’ -keskustelupaneeliin, joka pyrki käsittelemään mastiittiin liittyviä toimintatapoja ennakkoluulottomasti, ja esittelemään uusia rohkeitakin näkemyksiä yleisölle. Päivi oli paneelin ainoa pohjoismainen osallistuja. Suomalaisia oli koko kongressissa meidän seurueemme lisäksi yksi.
Keskusteluissa kollegojen kanssa kävi ilmi, että monesti esim. pohjoismaiset mastiittiasiantuntijoiden tapaamiset saattavat kiinnostaa suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia utaretulehdusosaajia ja tutkijoita enemmän, kuin nämä maailmanlaajuiset mastiittikongressit. Mikä on ymmärrettävää, koska meidän paikalliset käytäntömme ja näkemyksemme mastiitin hoidossa ovat jo pitkään niin merkittävästi eronneet muun maailman ajattelutavasta.
Toivottavasti pohjoismaiset asiantuntijat kuitenkin jaksavat edelleen aktiivisesti osallistua myös kansainväliseen mastiittikeskusteluun, nyt kun pohjoismaiselle näkemykselle vihdoin, monien lannistavienkin vuosien jälkeen, olisi kuulijoita myös kauempana maailmalla.
